Koirapuistojen perusparantaminen ja parannusehdotusten toteuttaminen tulevissa koirapuistoissa
Keski-Uudellamaalla kolmanneksi eniten koiria on Tuusulassa (3950).
Me perussuomalaiset valtuutetut olemme kiertäneet Tuusulan koirapuistot ja kuulleet Tuusulalaisten koiranomistajien näkemyksiä olemassa olevien koirapuistojen parannus- ja muutostarpeista ja toiveita millaisia tulevien koirapuistojen tulisi olla.
Tavoitteena uusia koirapuistoja suunniteltaessa tulisi olla koirapuistopalveluiden tasainen ja tarpeen mukainen sijoittuminen koko kunnan alueelle.
Tärkeitä koirapuiston seikkoja koirapuiston käytettävyyden kannalta ovat saavutettavuus kävellen sekä valaistus. Parhaissa koirapuistoissa on puustoa, vaihtelevaa ja luonnonmukaista maastoa. Tärkeää on, että maaperä läpäisee vettä ja maan pinta pysyy kuivana. Puistossa tulisi olla niin aurinkoisia kuin varjoisiakin alueita.
Koirapuiston pohjustuksen tulisi olla sellainen, että koiran tassut kestävät kipeytymättä. Luonnonsora, kuorikate tai pyöreäsärmäinen, niin kutsuttu turvahake soveltuu pintamateriaaliksi koirapuistoon, terävä puuhake ei sen sijaan ole sovelias, koska koirat voivat saada siitä tikkuja tassuihin.
Kennelliitto suosittelee, että koira-aitaukset rakennetaan kaksiosaisiksi. Tämä tarkoittaa, että aitauksissa on erilliset puolet isoille ja pienille koirille. Esimerkiksi Oulun ja Helsingin kaupunkien koirapuistosäännöissä on luokiteltu pienen koira korkeudeksi alle 40 cm ja painoksi enintään 15 kg. Aitauksiin merkitään kyltein selkeästi, kumpi puoli on isoille ja kumpi pienille koirille. Kaksiosaisen koira-aitauksen suositeltava koko on vähintään 3 000 m2. Aitauksen kulmat rakennetaan 90 asteisiksi tai loivemmiksi, jotta koirat eivät saa ahdistettua toisiaan aitauksen nurkkauksiin. Koirapuiston kallein kuluerä on tavallisesti aitojen pystyttäminen. Kennelliitto suosittelee aitojen vähimmäiskorkeudeksi 1,25 metriä. Ihanteellinen korkeus pienten koirien aidan korkeudeksi olisi 160 cm ja suurten 200 cm, jotta koirat eivät pääse hyppäämään aidan yli ja näin aidan korkeus on riittävä myös runsaslumisina talvina. Aita tulisi rakentaa mahdollisimman maanpintaa myötäileväksi, aidan alaosaan ei saisi jäädä aukkoja tai rakoja.
Koirapuistot tulisi varustaa myös ns. kaksoisporteilla. Tämä tarkoittaa, että sisääntulo puistoon tapahtuu tuulikaappimaisen ”eteisen” läpi. Kaksoisportit estävät tehokkaasti jo puistossa olevien koirien karkaamisen porteista silloin, kun sisään tulee uusia koiria omistajineen. Eteisen avulla voidaan myös osaltaan ehkäistä mahdollisia konflikteja koirien välillä, koska ne pystyvät turvallisesti aidan läpi tutustumaan toisiinsa ennen kuin ne päästetään vastakkain itse puistoon. Käyntiportin aukeaminen sisäänpäin lisää puiston turvallisuutta, koska puistossa jo olevat koirat eivät pääse niin helpolla livahtamaan portista ulos muiden tullessa sisään. Porttien edustan ns. huoltopihalla pintamateriaalina voidaan käyttää hyvin tiivistyvää kivituhkaa. Käyntiportin lisäksi puistossa tulisi olla huoltoportti huoltoajoneuvoja varten.
Kennelliitto on asettanut vähimmäisvaatimukset koira-aitausten varustukselle. Aitauksessa tulee olla 1300 l:n syväsäiliö tai kompostori koirien jätöksille sekä 60 l:n sekajäteastiat, kiintopenkit, valaisimet, hiekoitushiekka-astia talvikautta varten, lapioita ja muita välineitä koirien jätösten keräämiseen, tila polkupyörille ja parkkipaikka kohtuuetäisyydellä puistosta sekä sisäänkäyntien yhteydessä infotaulu, johon on päivitetty koirapuiston säännöt. Koira-aitausten hoidon tavoitteet on asetettu Viheralueiden hoidon laatuvaatimuksissa. Hoidon tavoitteena on, ettei aitauksesta koidu hygieniahaittoja ja se soveltuu hyvin koirien ulkoiluttamiseen ja on käyttäjilleen turvallinen.
Kennelliiton suosituksen mukaan koirapuiston ylläpito edellyttää vähintään aitojen ja porttien kunnossapitoa, roska-astioiden tyhjentämistä, säännöllistä desinfiointia, varusteiden uusimista, ilmoitustaulun ylläpitoa, maapohjan kunnon tarkkailua ja pohjakatteesta huolehtimista.
Me allekirjoittaneet esitämme, että kunta huomioi tulevien koirapuistojen suunnittelussa edellä mainitut tarpeet jo suunnitteluvaiheessa.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 3.4.2023: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 4.4.2023: Kasvu ja ympäristö -toimialueen valmisteltavaksi (viherpalvelut)