Konsulttien käytön vähentäminen

Me allekirjoittaneet pidämme tärkeänä, että kunnan talous pysyy kunnossa ja, että kunnan henkilökunnan osaamista ylläpidetään ja kehitetään edelleen.

Näiden asioiden toteutumiseksi esitämme yhtenä keinona, että kunnassa aletaan määrätietoisesti vähentämään konsulttien käyttöä erilaisten selvitysten yms. tekemisessä. Itse tekemällä, kunnan henkilöstö samalla kehittää itseään ja osaamistaan, sekä kasvattaa tietämystään kunnan prosesseista ja asioista.

Käytännön toteutukseen esitämme seuraavia keinoja:

– Selvitetään paljonko rahaa konsultteihin nykyisellään käytetään. Esimerkiksi paljonko käytettiin vuonna 2013. Asetetaan toimialoille tavoitteeksi vähentää tätä summaa 50 % vuonna 2014

– Muutetaan lautakuntien talousseuranta raportteja siten, että konsulttien käytöstä aiheutuvat kustannukset näkyvät raporteissa erikseen, omana lukunaan

– Tarvittavia johtosääntöjä tms. muokataan siten, että konsulttien käytön toimialalla hyväksyy lautakunta, toimialajohtajan esityksestä

– Selvitetään mahdollisuudet toimia yhteistyössä alueen yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa. Kunta voisi esimerkiksi tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia tehdä lopputöitään selvitysten ja projektien muodossa.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 27.1.2014 § 20: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 28.1.2014: Konsernipalveluihin talousjohtajan valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 11.8.2014 § 330: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 1.9.2014 § 100: Aloite käsitelty

Vastaus

Tuusulan kunta, kuten useimmat muutkin suurehkot yhteisöt ja yritykset, käyttää melko monipuolisesti ulkoisia asiantuntijapalveluita (konsulttipalveluita) toimintansa tukena.

Keskeisiä perusteita ulkoisten asiantuntijapalveluiden käytölle kunnassa:

– Asiantuntemus ja osaaminen. Kunnalla on rajallinen määrä osaamista ja resursseja usealla osa-alueella; vahvistetaan osaamista siellä, mistä osaamista puuttuu tai missä siitä on pulaa. Tyypillisesti asiantuntijatukea tarvitaan mm. teknisessä suunnittelussa, kaavoituksessa, ict:ssä, juridiikassa ja verokysymyksissä

– Hankkeiden vauhdittaminen. Ulkoista, tilapäistä asiantuntijapanosta käyttämällä kunnalla on mahdollisuus nopeuttaa sekä varmentaa suurehkojen tai muuten tärkeiden hankkeiden läpiviemistä (esim. rakennus-, kaavoitus- tai ict-kehityshankkeet).

– Kustannustehokkuus. Konsulttipanosta käytetään useimmiten paikkamaan työkuormitukseen liittyviä huippuja. Ulkoista asiantuntemusta on yleensä ostettavissa lyhyellä varoitusajalla, eikä kokeneen asiantuntijan perehdytykseen mene yleensä juurikaan aikaa verrattuna uuden henkilön perehdyttämiseen

– Riippumaton ja ulkopuolinen näkökulma. Kovassa muutoksessa olevassa maailmassa on vaarana jäädä kiinni vanhoihin toimintamalleihin. Siksi määrätyissä tilanteissa on paikallaan hankkia ulkopuolista tukea muutoksen läpiviemisen tueksi. Tietyissä hankkeissa voi olla tärkeää saada riippumattoman tahon näkemys päätöksenteon tueksi (esim. kiistanalaiset hankkeet, riskienhallinta).

Alla on erittely toimialoilla syntyneistä konsulttikuluista vuosina 2012 ja 2013. Taulukossa esitettyihin summiin on suhtauduttava varauksin, koska konsulttikuluja ei saa suoraan eriteltyä laskentajärjestelmistä. Lisäksi on tulkinnanvaraista, mitkä kulut tulkitaan konsulttikuluiksi tai ulkoisiksi asiantuntijakuluiksi (esim. ulkopuolelle on rajattu tilintarkastuksen ja sisäinen tarkastuksen kulut). Kokonaisuutena tarkastelussa on laskettu mukaan mahdollisimman kattavasti sekä konsulttikulut että asiantuntijakulut, eikä ole pyritty tekemään eroa näiden käsitteiden (kuluerien) kesken.

KONSULTTIKULUT, 1000€ (alv 0 %) 2012 – 2013

Yleisjohto ja kons.palvelut
(pl. Kuntakehitys + Ymp.keskus) 78 – 60
Kuntakehitys 318 – 402
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 207 – 237
Sosiaali- ja terveystoimi 188 – 44
Kasvatus- ja sivistystoimi 84 – 20
Tekninen toimi 1106 – 987
YHTEENSÄ 1981 – 1750

Yleisjohto- ja konsernipalvelut

Kunnanjohtaja, hallinto, henkilöstö- ja tukipalvelut sekä taloushallinto

Vuosien 2012–2013 suurimmat kuluerät ovat kahden oikeusprosessin asianajokuluista (hieman yli 100.000 euroa, josta pääosa määrätty vastapuolen korvattavaksi).

Kuntakehitys (v. 2013 kuluista on vähennetty maanomistajilta laskutettu osa)

Kunnan omat suunnitteluresurssit eivät riitä kaikkien kaavoitushankkeiden valmisteluun. Kun kaavoitustyö tilataan konsultilta ja sitä ohjataan kunnan suunnittelijoiden voimin, saadaan toimintaan lisää tehokkuutta ja joustavuutta.

Konsulttien käyttö on jossain määrin lisääntynyt Tuusulassa v. 2013 aikana. Syksyllä 2012 järjestettiin konsulttien ns. puitesopimuskilpailutus erikseen pienten ja isojen suunnittelutöiden osalta. Tähän liittyen on käynnistynyt tai käynnistymässä useita asemakaavahankkeita, joista suurimmat ovat Lahelanpellon asuinalueen sekä Focus liikekeskuksen asemakaavatyöt. Rykmentinpuiston laajassa asemakaava-hankkeessa on konsulttityöllä myös suuri merkitys.

Kuntakehitys ostaa jonkin verran ulkopuolisia kiinteistöjen arviointeja. Kunta teettää myös opinnäytetöitä ja osallistuu yliopisto- tai tutkimuslaitosvetoisiin kehittämishankkeisiin. Niitä on tällä hetkellä käynnissä kaksi, joista toinen koskee aluerakentamiskohteiden toteutus- ja rahoitusmalleja ja toinen ns. älykästä pysäköintiä.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Nurmijärven kunta liittyi vuoden 2013 alussa ympäristökeskukseen, mikä on lisännyt hieman asiantuntijapalveluiden määrää. Ympäristökeskus hankkii esim. Nurmijärven vesistöseurannan laboratorioanalyysit asiantuntijapalveluna hoitaen itse näytteenoton ja raportoinnin. Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa on hankittu vuonna 2012 Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:ltä Tuusulalle ja vuonna 2013 sekä Tuusulalle että Nurmijärvelle.

Mäntsälän kunnalle hankitaan eläinlääkäripalvelut Helsingin yliopiston Tuotantoeläinsairaalalta. Eläinlääkintähuollon asiantuntijapalvelut (so. Mäntsälän eläinlääkäripalvelut ja löytöeläinpalvelut) ovat muodostaneet yli puolet vuoden 2012 (57,5 %) ja 2013 (57,1 %) asiantuntijapalveluiden menoista.

Sosiaali- ja terveystoimi

Vuonna 2012 oli käynnissä HYPA-hankintahanke yhteistyössä kuntakehityksen kanssa, josta aiheutui konsulttikuluja liittyen kilpailutukseen ja sopimuksen tekoon. Vuonna 2013 keskeisiä hankkeita olivat vastaanottopilotti, keskeisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymispotentiaalin arviointi.

Kasvatus- ja sivistystoimi

Kasvatus- ja sivistystoimessa ulkoisten asiantuntijapalveluiden käyttö on ollut melko vähäistä. Toimialalla käytetään konsultteja pääasiassa työnohjaukseen mikä ei liene ole tulkittavissa valtuustoaloitteen tarkoittamaksi konsulttiostoiksi.

Tekninen toimi

Tekninen toimi käyttää ulkoisia asiantuntijapalveluita lähinnä investointien valmisteluun. Perusteena asiantuntijoiden käytölle ovat toisaalta oman suunnitteluresurssin niukkuus verrattuna suunnittelukohteiden määrään ja toisaalta eräiden erityisosaamisalueiden puuttuminen omasta organisaatiosta. Suurimmat asiantuntijapalveluiden kuluerät kohdistuvat kunnallistekniikan (teiden, yleisten alueiden ja vesihuollon) sekä rakennusten suunnitteluun. Oma suunnittelu kohdistuu lähinnä rakennusten hankesuunnitteluun sekä kunnallistekniikan puolella katujen ja vesihuollon saneerausten suunnitteluun. Lisäksi kunnan omat suunnittelijat valmistelevat ja ohjaavat ulkopuolisten asiantuntijoiden työtä.

Suunnittelukulujen määrä korreloi kulloinkin meneillään olevien investointien määrään ja laatuun. Talopuolen suurimmat investoinnit tulevat muiden toimialojen (Kassi, Sote) tilatarpeista. Kunnallistekniikan suurimmat investoinnit ovat uusien kaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamista ja erilaisia väylähankkeita. Suunnittelukuluja ei investointien osalta pääsääntöisesti kirjata hankintahetken tilikauden kuluiksi, vaan aktivoidaan taseeseen hankintamenoksi ja kirjataan investointien vaikutusaikana poistoina kuluiksi.

Teknisen toimen toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut yhä haasteellisemmaksi. Erityisesti laki julkisista hankinnoista (ns. hankintalaki) ja sen tulkinnat eri oikeusasteissa ovat lisänneet urakkakilpailutusten valmistelun työmäärää. Myös erilaiset muut lupa- ja ilmoitusmenettelyt ovat lisääntyneet. Toisaalta kunnan oma rakentamisresurssi on pieni eli ulkopuoliset urakoitsijat toteuttavat pääosan kunnan urakoista. Suunnitteluasiakirjojen on oltava huolella valmistellut, jotta hankinnat eivät pysähdy valituksiin ja solmituilla urakoilla saadaan sitä, mitä on tavoiteltu. Em. syistä johtuen asiantuntijapalveluiden käytön ei ennakoida pienenevän lähitulevaisuudessa vaan pikemminkin ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö tulee laajenemaan nykyisestä erityisesti suurten kunnallistekniikan urakoiden ja vaativien erityiskohteiden valvontaan.

Yhteenveto

Kunnassa noudatetaan huolellista harkintaa konsultti- tai asiantuntijapalveluiden hankinnassa, erityisesti juuri tällä hetkellä, kun kunnan taloustilanne tiukka. Asiantuntijapanoksen määrä ja laatu, mahdollisuudet käyttää kunnan omaa henkilöstöä, tavoitellut hyödyt sekä hankinnasta aiheutuvat kustannukset arvioidaan kriittisesti kunkin hankintapäätöksen yhteydessä. Tulevien vuosien tavoitteena on hankintojen kustannus-hyöty suhteen ja vaikuttavuuden parantaminen sekä kokonaiskustannusten alentaminen.